Hallitsetko kehosi?

Kuva: Tuukka Äännevaara

Kuvittele itsesi kävelemässä kaltevalla liukkaalla alustalla. Pystyssä pysyminen vie valtaosan keskittymiskyvystäsi ja mielesi taustalla kalvaa pelko kaatumisesta ja itsesi satuttamisesta. Useimmiten tasapainomme toimii automaattisesti ja kykenemme säilyttämään vaivatta pystyasennon. Kaatumisen pelko saattaa olla kuitenkin arkipäivää sellaisille henkilöille, joilla tasapaino on syystä tai toisesta heikentynyt.

Psykomotoriikka on menetelmä, jossa liikunta nähdään kokonaisvaltaisena kehityksen ja toiminnan tukijana sekä terveyden edistäjänä. Keskeisenä asiana psykomotoriikassa on, että kehon lisäksi siinä keskitytään myös psyykkisiin, sosiaalisiin sekä kognitiivisiin alueisiin ja ymmärretään kehon ja mielen saumaton yhteys. Ihmisen toiminnan nähdään koostuvan psyykkisistä ja motorisista toiminnoista, jotka ovat kiinteässä yhteydessä liikkeeseen ja havaitsemiseen.

Psykomotoriikassa nähdäänkin tasapaino asiana, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Esimerkiksi erilaiset neurologiset sairaudet ja aistien toiminnan poikkeavuudet voivat vaikuttaa tasapainoon heikentävästi. Ihmisen vanhetessa hermoimpulssit kulkevat kehossamme verkkaisemmin ja aistitoiminnan hidastuessa myös tasapaino heikkenee. Ongelmat tasapainossa ja pelko kaatumisesta saattavat kaventaa yksilön mahdollisuuksia liikkumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Siksi onkin tärkeää pitää huolta tasapainostaan, jotta liikkuminen olisi vaivatonta ja arki sujuvaa.

Ihmisellä ei ole yksittäistä aistia tasapainolle vaan tasapainoaisti syntyy useiden aistimusten yhteistyön tuloksena. Tasapainoaisti muodostuu mm. sisäkorvassa sijaitsevasta aistielimestä, joka kertoo pään asennosta ja kiihtyvyydestä. Tasapainoaistiin osallistuu myös nivelistä tuleva aistitieto, lihaksen pituudesta kertova aistimus ja vaikuttaapa siihen myös ihon venymisestä kertova aisti. Näköaistin osuutta jokainen voi kokeilla seisomalla yhdellä jalalla ja sitten sulkemalla silmät. Tasapainon ylläpitäminen vaikeutuu huomattavasti. Edellä mainittujen aistikokemusten saumattomasta yhteistyöstä syntyy tasapainoaisti, joka toimii automaattisesti pääosin tietoisuutemme ulkopuolella säätämällä kehomme asentoa ylläpitäviä, syviä lihaksia.

Omaa tasapainoa voi tietoisesti havainnoida kokeilemalla seistä silmät kiinni ja nostamalla hitaasti kädet suorina vartalon eteen, jolloin kehon painopiste muuttuu. Ylläpitääkseen pystyasennon keho tekee tarvittavia muutoksia asentoa ylläpitävissä lihaksissa ja pysymme tukevasti pystyssä. Silmät kiinni voi keskittyä havainnoimaan missä lihaksissa tapahtuu muutoksia, jotta pysymme pystyssä.

Tasapainon ollessa useiden aistien kokonaisuus myös sen harjoittaminen voi olla ilahduttavan monipuolista. Psykomotoriikassa ajatellaan sellaisten harjoitusten olevan parhaita, joiden tekemisessä on ilo mukana. Tasapainoa voikin harjoittaa itselleen mielekkäiden harrastusten yhteydessä. Jos pitää kävelylenkeistä luonnossa, voikin valita epätasaisemman polun kuljettavaksi, jolloin nilkan asennosta kertovat aistielimet saavat hyvää harjoitusta. Tanssilattialla pyörähdellessä taas sisäkorvan aistielin saa erinomaista harjoitusta. Istumatasapainoa voi harjoittaa vaikka hankkimalla tasapainotyynyn, jonka päällä istuessa tasapaino aktivoituu. Myös ratsastus on erinomainen istumatasapainon harjoittaja. Tasapainoharjoitteita voi myös yhdistellä arkiseen puuhasteluun: hampaita pestessä voi seisoa yhdellä jalalla jalkaa välillä vaihtaen. Kun siirtyy omassa toiminnassaan taitojensa rajoille itseään leikkisästi haastaen, antaa mahdollisuuden taitojen kehittymiselle.

Tasapainosta huolehtiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Vääjäämättä ihmisen ikääntyessä aistitoiminta hidastuu ja tasapaino saattaa heikentyä. Hyvä tasapainoaisti mahdollistaa hallinnan tunteen sekä liikkumisen pelotta erilaisissa maastoissa. Tasapaino mahdollistaa liikkeen ja liike ilon elämään.

Lisää tietoa psykomotoriikasta löydät internetsivuiltamme osoitteesta www.psykomotoriikka.org ja löydät meidät myös Facebookista.

Vakaita hetkiä toivottaa
Suomen psykomotoriikkayhdistys

Kuva: Tuukka Äännevaara